On hämmästyttävää, miten vaikeaa voi olla yrittää tehdä Suomessa jotain oikein. Suuremmin en halua valittaa mutta ajattelin nyt yhden artikkelin koota Suomen ihmemmaahan liittyvistä asioista joihin matkan varrella olen törmännyt. Yrität kysyä luvan, lähetät sähköpostin, viittaat lakiin, odotat vastausta – ja vastaukseksi saat hiljaisuuden, maksulapun tai PDF:n, jossa lukee että “lisätietoja ei voida antaa”. Kun taas viranomainen Liettuassa vastaa viidessä minuutissa ja vielä kiittää, että kiinnostuit heidän ohjelmastaan. Nuuduuta rakentaessa on alkanut muodostua aika hyvä kuva siitä kuinka eri maiden viranomaiset suhtautuvat erilaisiin toimintaan liittyviin kysymyksiin. Pakko kertoa että Suomi on täysin pohjasakkaa muihin maihin verrattuna missä tällä hetkellä toimimme. (Ruotsi, Viro, Latvia, Liettua ja Malta) Mutta aloitetaan alusta. 1. EU: direktiivillä määrätty avoin data, paitsi jos olet Suomessa Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) mainostaa ylpeänä “PRH open data” raja...
Vertailu: perinteinen siivousyritys vs. suora palvelualusta Helsingissä Perinteinen siivousyritys: massiiviset hallintokulut Kun asiakas maksaa 45–50 € tunnilta siivouksesta, siitä vain murto-osa päätyy siivoojan taskuun. Pääkaupunkiseudulla siivoojan bruttopalkka on usein 11–15 €/h. Loput kuluvat byrokratiaan: Työnjohtajat, HR, asiakaspalvelu, palkanlaskenta Toimistotilat ja välinevarastot Työvälineet, pesuaineet, työvaatteet Työntekijöiden vakuutukset ja työterveys Laskutus, kirjanpito ja markkinointi 100 siivoojan yrityksessä hallinto vaatii 5–10 toimihenkilöä, joiden palkat jakautuvat jokaiselle asiakastunnille. Toimistovuokrat Helsingissä voivat maksaa yli 2 000 €/kk. Yhden työtunnin todelliset kokonaiskustannukset voivat nousta jopa 35–40 €:oon. Tähän lisätään katetavoite, ja asiakas maksaa helposti yli 50 €. Suora palvelumalli: minimikulut, maksimiteho Nuuduu -tyylinen malli poistaa toimistot, työnjohtajat ja puhelinpalvelut. Asiakas ja siivooja kohtaavat suoraan alustalla. Teko...